maanantai 17. elokuuta 2020

Kävin testaamassa ilma-akrobatiaa!

 Moi taas! ♥

Repäsin reilu viikko sitten ja ajattelin kokeilla jotain ihan uutta. Pitkään pyörittelin mielessäni erilaisia liikuntaharrastuksia mielessäni, haluaisin aloittaa jälleen jonkun säännöllisen harrastuksen. Potkunyrkkeilyyn palaan vielä joku päivä, mutta nyt elämäntilanne ei ole fiksu sille. Jotain vähän rauhallisempaa. Uintia on myös kova ikävä, mutta hieman koronan takia olen arka lähtemään uimahalliin. Ilma-akrobatia ja ilmajooga on kiinnostanut jo pitkään, joten ajattelin kokeilla niitä. Ostin 5 kerran kortin Kuopion PoleCenterille testiin tykkäisinkö niistä.

Ensimmäiselle ilma-akrobatia tunnille lähti mukaan ystäväni joka käy PoleCenterillä säännöllisesti tankotanssimassa. Oli ihan super kiva kun ensimmäisellä kerralla oli mukana ystävä, ei jännittänyt niin hirveesti (vaikka jännitti ihan tosi paljon!). Ilma-akrobatia tunnilla käytiin alkulämmittelyn jälkeen ensin liikkeitä rengastrapetsilla ja sitten katosta roikkuvalla liinalla. Liinaa odotin ehdottomasti eniten, mutta toki rengas kiinnosti myös.

Aika nopeasti renkaalla mulla tuli peruskoulun telinevoimistelu ajat mieleen, mitä vihasin aika paljon :D... Yksinkertaiseksi siksi, ettei se ikinä onnistunut kunnolla eikä se koskaan tuntunut luontevalle. Otin jopa vapaaehtoisesti itselleni telinevoimisteluun tukiopetusta, mutta ei siitä silti tullut mitään. Mikä harmitti tosi paljon, koska halusin oppia sitä. Nyt tuli samat vibat. En ole yhtään mukavuusalueellani, ja olo on kömpelö jatkuvasti. En luota omaan kehooni, että roikkuessani pää alaspäin pelkkien jalkojen varassa pysyisin siinä oikeasti ilman että tipun niskoilleni. Mutta harjoittelin helpoimpia liikkeitä. Lopuksi renkaalla tehtiin jo vaativampaa liikesarjaa, mistä tiesin jo heti ettei se tule onnistumaan :D. Ohjaajan seistessä vieressä uskalsin kerran yrittää ja siihen kertaan se myös jäikin. Olin niin henkisessä paniikissa ja ahdistuksessa että käteni kirjaimellisesti tärisivät (lue: vatkasivat)...








Olin niin onnellinen kun vaihdoimme liinalle. Rentouduin heti ja kaikki liikkeet onnistuivat ensimmäisellä yrityksellä! Liina on siis ihan mun juttu :). Ei ahdistanut yhtään ja harmitti ihan kun tunti loppui, olisin voinut vetää toisen tunnin putkeen liinalla.

Nyt olen varannut tunteja ilmajoogaan, jossa liikkeet tehdään liinalla pelkästään. Katsotaan mitä siitä tykkään, en ole oikeastaan joogan ystävä, mutta pakko kokeilla tätä jotta tietää millasta se on :).

Haluan antaa rengastrapetsille vielä mahdollisuuksia, kertaus on opintojen äiti. Jospa joskus olisin edes keskiverto suorittaja siinä hommassa :D!


Haluan kannustaa kaikkia menemään kohti uusia haasteita, tiedä vaikka löytyy uusia lempi harrastuksia ♥





Janita

maanantai 13. heinäkuuta 2020

Kimallusta iholle

* Yhteistyössä: LUONKOS


Moi!
Vitsi miten tämä alku kesä on vienyt mennessään. Päivät kuluu ihan hurjaa tahtia, tuntuu, että vaikka on jo tehnyt kaikenlaista (mm. kesälomareissun, pihatöitä) niin paljon olisi tämän kesän osalta tehtävää. Vielä on onneksi lomaa jäljellä 3 viikkoa! ♥

Luonkosilta tuli loppu keväällä aivan ihana uusi tuote, Celebrate-vartalokakku. Celebrate-vartalokakku on siis öljykakku, jossa on pientä kultaista kimallusta seassa. Vartalokakku antaa pienen pientä päivetystä levitettäessä, kimallus ja pieni päivetys kuluu ja lähtee viimeistään pesussa pois. Tämä yksi vartalokakku sopii kaikille ihon sävyille, mikä on ihan best!
Luonkosin kaikki tuotteet ovat 100% luonnonkosmetiikkaa, eläinkokeettomia ja käsintehtyjä Suomessa, Naantalissa.






Tuote sopii erityisesti säärien, käsivarsien, dekolteelle, ja olkapäiden korostamiseen, mutta miksi ei jopa poskipäille antamaan kevyttä korostusta. :) Levittämisen  jälkeen kannattaa antaa öljyn hetken imeytyä ihoon, ja sen jälkeen pukea päälle. Puhutaan noin 5-15minuutista.

Testasin myös, miten kauan ajallisesti kimallus ja päivetys näkyy iholla. Minulla on normaalisti aivan vitivalkoinen iho, mutta nyt kesällä on tullut kivaa päivettymistä ja käytän ajoittain itseruskettavaa eli ns. päivettymisen eroa ei oikeastaan minun kohdalla ihossa näkynyt oikeastaan, mutta kimallusta kyllä! Hieroin vartalokakkua suoraan iholle kevyesti, ja wow miten heti alkoi iho hehkua. Tämä tuote on myös siinä mielessä huippu, että tätä voi kerrostaa. Testasin myös, jos sipaiset yhden kerroksen esim. säärelle, tulee kimalluksesta kauniin hento ja maltillinen. Jos laitat 2-3 kerrosta, saat jo reilummin kimallusta, mutta ei todellakaan yliampuvasti. Vartalokakku on riittoisa, eli pieni määrä riittää pitkälle, mutta jos on niinkuin minä, että vähän extra on hyvä niin silloin kannattaa myös sitä kokeilla. ♥ Kimallus kesti ihollani perus touhuissa n. 7 tuntia, jonka jälkeen alkoi kulua jo pois. Joten pysyvyys on mielestäni tosi hyvä. :)

Valitettavasti ihon kimallusta on todella haastava saada kuviin, joten sellaista hyvää ja selkeää kuvaa minulla ei ole.
Tuotteessa on levitettäessä kevyt tuoksu, mutta ei voimakas. Tuoksu kuluu nopeasti pois samalla kun öljyt imeytyy ihoon.






Jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen olin ihan myyty. En voi lopettaa hehkuttamasta Luonkosin tuotteita, ostitpa sitten minkä tahansa heidän tuotteen, niin et tule pettymään. Sama pätee tässä Celebrate-vartalokakussa. Aion käyttää koko kesän tätä tuotetta ja tulen käyttämään tulevinakin kesinä. ♥

Huom! Tuotetta tulee säilyttää alle +25 asteen ja poissa auringon valolta, vartalokakku sisältää öljyjä, ja liika lämpö saa sen sulamaan.






Tästä suora linkki kyseiseen tuotteeseen Luonkosin sivuille, mistä voit lukea lisää, mitä ainesosia tarkalleen tuote sisältää ja kimalluksen alkuperästä on myös kerrottu. Haluan vielä loppuun mainita, että Celebrate-vartalokakku hoitaa hehkun lisäksi ihoa erilaisten öljyjen ansiosta, joten iho saa hemmottelua samalla, kun se hehkuu ♥








Janita

tiistai 9. kesäkuuta 2020

Minun vastauksia

Olen tainnut aikaisemminkin sanoa, että itse tykkään lukea tosi paljon tällaisia postauksia, mistä oppii "tuntemaan" ihmistä vähän paremmin. Instagramissa kierti tällainen haaste, missä seuraajat saivat äänestää storyssa, mihin näistä kysymyksistä halusivat vastauksen. Täällä ei tarvitse äänestää, vastaan nimittäin näihin kaikkiin nyt :)!

Toiset nimet?
Vastaan kerralla ihan koko nimellä :D Janita Amalia Kristiina Vänskä (omaa sukua Toivanen)

Pituus?
158cm

Syntymäpäivä?
26.2.1996

Julkkisihastus?
Hmm... Nuorempana olisin ihan sata varmasti heittänyt tähän jonkun urheilijamiehen, Esim Cristiano Ronaldo yms :D Tällä hetkellä ei kyllä ole ketään "ihastusta" mutta jos pitäisi vastata vaikka joku hyvännäköinen näyttelijä mielestäni, niin Mark Wahlberg.

Puhelimen taustakuva?
Adalmiinasta ja minusta kuva dyyneillä Kanarian saarilla. ♥

Pisin suhde?
Sampon ja minun parisuhde, eli nyt n. 5 vuotta ja 8kuukautta. ♥

Kappale jota kuuntelet nyt?
Tällä hetkellä biisi, jota luukutan jatkuvasti on William feat. Clever - Penelope. En todellakaan tiedä miksi, mutta mulle tulee tästä biisistä jotenki ihan uskomattomasti yläaste/teiniaikojen vibat :D?!

Lempisarja ja -leffa?
Ei ole mitään ehdottomia lemppareita kummassakaan kategoriassa, mutta sanon vaikka pari hyvää sarjaa: Love Island (tykkään brittien kausista eniten:) ja Aallonmurtaja.
Elokuvista tykkään trillereistä, toiminnasta ja kunnon huumorilla höystetyt leffat kuten Bad Boys!

Sisaruksia?
Yksi pikkuveli :)

Ensi suudelma?
En tiedä lasketaanko tätä mutta olin ehkä 2.luokalla ala-asteella, olin ollut jo jonkin aikaa ihastunut sillein snadisti erääseen poikaan. Sitten eräs päivä oltiin porukalla koulun jälkeen hengailemassa ja sitten tuli vain sellainen hetki että pussattiin :D! Hahahha apua, muistan sen kuin eilisen :D

Horoskooppimerkki ja uskonko horoskooppeihin?
Horoskooppimerkiltäni olen Kalat. Tykkään lukea horoskooppeja muutaman kerran vuodessa, mutta en kyllä oikeasti usko niihin (nuorten lehtien tai iltalehden horoskoopit). Jollain tasolla kyllä uskon siihen, miten esim luonteenpiirteitä on eri horoskooppimerkeille kirjoitettu, mitkä horoskooppimerkit sopivat yhteen esim parisuhteessa yms... toivottavasti tiiätte mitä tarkoitan :)

Oletko koskaan menettänyt ketään?
En ole ihan varma ajetaanko tällä kysymyksellä minkä tason menetystä, mutta olen menettänyt ystävyyssuhteissa pari kertaa minulle todella tärkeän ystävän erinäisistä syistä. Nuoruuden parisuhteista yksi suhde oli sellainen minkä en olisi eron hetkellä halunnut loppuvan, mutta asioilla on tarkoituksensa ja ilman, että se olisi loppunut, en olisi varmasti koskaan tavannut Sampoa, joten tottakai jälkeenpäin olen onnellinen että olen löytänyt Sampon vierelleni. ♥ Olen myös menettänyt tärkeitä sukulaisia, joita kaipaan niin kovasti. (Ovat siis kuolleet). Olemme Sampon kanssa menettäneet raskausaikana toisen tyttäremme, sanomattakin selvää, että yksi suurimpia menetyksiä.

Suurin pelkosi?
Pelkään eniten, että joku läheiseni sairastuu vakavasti tai itse sairastun. Olen alkanut pelätä myös läheisten kuolemaa. En anna kuitenkkaan näiden pelkojen hallita elämääni.

Epäsuosittu mielipide?
Mun mielestä laiskat ja tyhmät ihmiset on maailman rasittavimpia. Varsinkin työelämässä. En tiedä onko tässä mitään epäsuosittua mutta tämän mä tähän nyt keksin :D... Ja pakko ihan vähän vaan avata tähän tätä tyhmä-sanan käyttöä: Mielestäni tyhmä sana koostuu monesta asiasta, esim. jos persoona on ajattelematon, tietämätön joka-ikisestä asiasta mitkä pitäisi olla ammattilaisena tiedossa, valehdellaan, kierrellään asioita ja ei myönnetä virheitä. Sellainen on minun mielestä tyhmä ihminen. En siis ole sitä mieltä, että tyhmä olisi, jos ei tiedä kaikkea. Vaan nimenomaan koostuu useammasta asiasta. En tykkää viljellä tätä tyhmä-sanaa siltikkään, ja opetan Adalmiinalle, ettei ketään saa kutsua tyhmäksi.

Haluatko lapsia ja montako?
Haluan, ja meillä onkin onneksi Adalmiina. ♥ Enkelityttö Josefiina on myös meidän arjessa läsnä. ♥ Haluaisimme Sampon kanssa vielä yhden tai kaksi lasta, mutta asiat ei ole aina itsestä kiinni. Olen sitä mieltä, että lapsia saadaan, ei hankita tai tehdä.

Lempiurheilulaji?
Tanssi, potkunyrkkeily/nyrkkeily ja uinti. Näitä kaikkia olen harrastanut nuorempana :).






Lempiruoka?
Oi voi... :D Tähän tekisi mieli vastata pizza mutta vastaan silti kermainen uunilohi.

Mikä inspiroi minua?
Iloisuus, halu mennä elämässä eteenpäin ja saavuttaa elämässä uusia asioita. Haaveiden toteuttaminen. Tähänkin voisin vastata vielä useamman asian.

Ketä ihailet?
Äitiäni erityisesti. Hän on niin henkisesti vahva ja määrätietoinen nainen. Ihailen myös rautaisia ammattilaisia, ja haluankin oppia viisaammilta aina mahdollisimman paljon.

Ketä et arvosta?
En arvosta ihmisiä ketä satuttavat tahallisesti eläimiä (en tarkoita tässä metsästämistä), pitävät itseään parempana kuin muut tai ihmisiä ketkä käyttävät ihmissuhteita vain hyötyäkseen. En myöskään arvosta feikkejä ihmisiä, eli esittävät jotain muuta kuin mitä todellisuudessa ovat.

Eniten inhoamasi piirteet ihmisissä?
Tuon yläpuoleisen kysymyksen vastaus taitaa osittain vastata myös tähän.

Eniten inhoamasi piirteet itsessäsi?
Inhoan sitä, että annan joskus liikaa itsestäni. Joskus teen 150% vaikka se 100% on todellakin riittävä. Haluan opetella olemaan myös armollisempi itselleni.

Asia, jota kadut?
Haluaisin ajatella elämästä, että mitään ei pidä katua. Kaikki tapahtuu yleensä syystä ja kaikki asiat vaikuttavat kaikkeen. Millaisia olemme ja millaista elämämme on. Silti on toki asioita joita kadun. Kadun erästä nuoruuden parisuhdetta, se oli todella myrkyllinen. Kadun joitain asioita, mitä olen sanonut nuorempana, kadun joitain tilanteita, mitkä olisin voinut hoitaa toisin. Kaikki nämä ovat silti opettaneet. Kelloa en saa takaisinpäin, mutta voin oppia ja vaikuttaa tulevaisuuteen.

Päivä, jonka haluaisit elää uudelleen?
Adalmiinan syntyminen (synnytystä en niinkään, mutta se kun hänet sain syliini ja ensimmäinen vuorokausi ♥) Sekä pakko sanoa myös minun ja Sampon hääpäivä. Se meni ihan liian nopeasti. Kaikki päivässä oli täydellistä! ♥

Hauskin vuosi elämässäsi tähän mennessä ja miksi?
Hmmm hauskin... En voi mitenkään sanoa ensimäistä vauvavuotta, koska se oli kaikkea muuta kuin hauska, vaikka onnellinen olinkin. Varmaankin vuosi 2014, silloin täytin 18 ja elin ensimmäisiä festareita ja täysi-ikäisyyttä. Mutta ei kyllä oikeasti oo mitään kohokohta vuotta mun elämässä. Jokaisessa vuodessa on ollut jotain ihanaa ja hyvää. ♥

Mitkä asiat ovat sinusta tärkeimpiä ystävyydessä?
Rehellisyys, avoimuus ja se, että sinä et unohda etkä käännä selkää toiselle vaikka mitä elämässä tapahtuisi. (Olettaen että toinen ei ole tyyliin murhannut ketään)...

Mitkä asiat ovat tärkeimpiä parisuhteessa?
Rehellisyys, avoimuus, anteeksi pyytämisen ja antamisen taito. Aito rakkaus. Rakastaa toista sellaisena kuin on, eikä yritä muokata toisesta sellaista, mitä tahtoisi. Pitää osata tehdä kompromisseja ja samalla myös pitää omasta mielipiteestään kiinni. Meidän parisuhde Sampon kanssa onkin mielenkiintoinen tässä kohtaa, kumpikaan ei meinaa koskaan antaa periksi omasta mielipiteestään :D! Silti aina lopulta päästään yhdessä johonkin lopputulokseen. ♥








Janita

tiistai 28. huhtikuuta 2020

Kasvatetaan itse sitruunapuu!

Pienestä se ajatus sitten lähti taas. Kuten kerroin edellisessä kasveihin liittyvässä postauksessa, johon pääset tästä, olen ihan hullaantunut erilaisiin kasveihin. Nyt kesää kohti mentäessä olen myös alkanut katsella pihalle kukkia ja kasveja ihan eri silmillä mitä ennen. Pihapostausta teen sitten kesällä.

Edellisen kasvipostauksen lopulla mainitsin myös, että olimme hiihtoloman lopulla istuttaneet sitruunan siemeniä. Sillä samalla kertaa kun mun oli saatava kotiini peikonlehti, niin samalla mun piti saada sitruunapuu. Ja ei mikä tahansa sitruunapuu, vaan se pitää olla itse istuttama ja kasvatettu. Tässä huomaa pieniä vivahduksia mun perfektionismistä joihinkin asioihin, että tässäkään asiassa mulle ei kelpaa kenenkään valmiiksi istutettu ja kasvatettu puu, vaan mun pitää tämäkin saada tehdä alusta asti itse. Hohhoijaa :D







Laitan tähän muutamia kuvia ja kerron vaiheita miten istutettiin meidän sitruunan siemenet :)
Netistä löytyy aiheesta hyviä artikkeleja ja neuvoja miten saat istutettua oikein ja onnistuneesti siemenet, joihin itsekkin tutustuin moneen otteeseen ennen istuttamista.



Ensimmäisenä tietysti on hankittava sitruuna. Netin mukaan paras aika kylvää sitruuna on helmi-kesäkuussa. Me ostettiin S-Marketista luomu sitruuna, mistä sitten otin kaikki isoimmat siemenet istutusta varten. (Netin mukaan isoimmilla siemenillä on parempi mahdollisuus lähteä itämään:)
Kerätyt siemenet tulee huolellisesti puhdistaa hedelmälihasta, jotta siemenet eivät itämisen sijaan mätäne. Sitten vain itämisen varmistamiseksi siemen tuoreeltaan multaan! (Tästäkin löytyi nestistä erilaisia ohjeita, mutta kyllä itse uskon, että jos haluat maksimoida itämisen onnistumisen niin istuta siemen tuoreeltaan.) Me käytettiin Adalmiinan kanssa ihan perus kukkamultaa. Pidettiin huoli, ettei paineta multaa tiiviiksi, vaan jätetään ilmavaksi.
Siemenet istutettiin 7.3.2020.





Mä olen ostanut tällaisia muovisia pieniä taimiruukkuja, jossa on pohjassa reikiä. Käytän näitä aina uudelleen ja uudelleen. Nämä ruukut taitaa olla jo kolmatta kertaa käytössä :).


Kun siemenet oli istutettu n. 2-4cm syvyyteen multaan, kasteltiin multa ja laitettiin ruukkujen päälle elmukelmut, joihin tein pieniä reikiä muutamat niin että kosteus pysyy, mutta ilma kuitenkin vaihtuu. Ruukut asettelin tyylikkäästi muovipussiin :D. Meillä on olohuoneessa ikkunat lattian rajaan asti, joten sijoitin ruukut muovipussi alustana lattialle ikkunan eteen. Näin sain hyvillä mielin kastella kasveja, kun tiedän ettei mahdollinen ylimääräinen vesi mene lattialle suoraan pohjarei'istä.
Netin mukaan kylvöt olisi hyvä siirtää viileään alkuun, mutta minä laiskana päätin oikaista tässä ja skippasin siis tämän vaiheen. Eikä ole ollut lämpölamppuja taikka muita hienouksia. :D


Meidän siemenet alkoi itää 23.3.2020! Eli 2viikkoa ja 2päivää ja meillä alkoi mullasta pilkottaa pieniä vihreitä taimia. ♥
Yhteensä istutimme 7 siementä, joista lopulta 5 lähti itämään :) (Alemmassa kuvassa näkyy vasta 4)






Kastelin ruukkuja alkuun niin, että sumutin suihkepullolla kerran päivässä pintamullan märäksi, jotta kosteus pysyisi yllä niinkauan, että taimet ovat muutaman sentin pitkiä ja voi ottaa elmukelmun pois kokonaan. Kun sain kelmun pois lopullisesti, rupesin kastelemaan kastelukannulla taimia aina kun sormella tunnustellen multa tuntui ja näytti kuivalle. Eli suurinpiirten 2-3 kertaa viikossa.




Yllä oleva kuva on otettu tänään 28.4.2020, eli näin komeille näyttää meidän luomu sitruunasta itse kasvatetut sitruunapuun taimet! ♥
Juuret alkaa pilkottaa taimiruukkujen pohjarei'istä, joten pian on aika vaihtaa parille sitruunapuulle kunnon ruukut ja sitruksille tarkoitettua multaa. Loput 3 tainta annetaan Adalmiinan kanssa eteenpäin sukulaisille.

Suosittelen ehdottomasti oman sitruunapuun kasvatusta, jos yhtään tuntuu, että jotain haluaisi itse kasvattaa. Tämä oli helppoa ja odotan jo innolla, milloin saadaan ensimmäiset sitruunat omasta puusta! ...Eihän siihen ole kuin monta vuotta vielä :D







Janita

lauantai 25. huhtikuuta 2020

Josefiina 1v

Tätä päivää en ole odottanut. Tätä päivää ei kukaan odota. Pitääkö tätä sanoa syntymäpäiväksi vai kuolinpäiväksi, kun se sattuu oleman sama? Tämä ajatus raastaa sydäntä, ei tämän näin pitänyt mennä. Ei vanhemman tule haudata omaa lastaan. Syntymäpäivä kuullostaa iloisemmalle, tietenkin. Ainakin tämän postauksen ajan käytän sitä.

Muutama kuukausi sitten rupesin miettimään lähestyvää kevättä, ja että tämä päivä vielä tulee. Kun kohtukuolemasta on tasan vuosi. En uskaltanut edes miettiä, mikä viikonpäivä tämä olisi, onko se arkipäivä, olenko silloin töissä vai pitäisikö se ottaa vapaapäiväksi? Pystynkö olemaan silloin töissä, pystynkö olemaan kotona? En siis uskaltanut tarkistaa asiaa.
Aikaa kului, ja elimme helmikuuta/maaliskuuta kun otin itseäni niskasta kiinni ja selasin kalenteria eteenpäin niin, että näkisin mikä viikonpäivä se nyt sitten on. Lauantai, ei tarvitse murehtia olenko töissä, se on vapaapäivä.

Miten  tätä päivää pitäisi viettää? Olen miettinyt sitä jo muutaman kuukauden. Pitäisikö olla vaan, pitäisikö pitää itseni kiireisenä (tosin tämän koronan aikaan ei todellakaan ole kiireitä) vai pitäisikö itkeä päivä haudalla?

Pari viikkoa sitten avasimme suumme tästä aiheesta Sampon kanssa. Sovittiin, että käydään haudalla viemässä kynttilä Adalmiinan kanssa, ja toivotetaan hyvää syntymäpäivää Josefiinalle. Kesällä sitten laitetaan haudalle kauniita kukkia.








Adalmiina puhuu pikkusiskosta enkelinä. Välillä tulee kysymyksiä: "miksi pikkusisko on enkeli?", "miksi me ei nähdä sitä?" "miksi Josefiina on haudassa?". No yritäppä näihin vastata lapsen tasoisesti, mutta täydentävästi, että uhmaikää elävä lapsi on tyytyväinen vastaukseen. Onneksi nämä keskustelut on menneet aika hyvin ja sulavasti tähän asti.

Aamulla herätessäni oli aika tyhjä olo. Ei itkettänyt, mutta ei hymyillyttänyt. Oli sellainen tunne, ettei sisälläni ole rauhaa. Tätä rauhan tunnetta en ole kyllä vuoteen enää kokenut sellaisena, mitä se ennen kohtukuolemaa oli. Aika on auttanut, mutta ei se poista ikinä niitä tunteita ja muistoja, mitä kävin läpi vuosi sitten. Kun ajoimme hautausmaan parkkipaikalle ja nousimme autosta, alkoi kappelin kellot lyödä. Olin todella lähellä romahtamista ja itkua, kuin olisin hypännyt aikakoneella siihen päivään kun Josefiina haudattiin. Jotenkin sitä pakottaa itsensä pysymään kasassa, vaikka ei tarvitsisi. Ehkä en halua, että Adalmiina näkee äidin itkemässä. Vaikka olisihan se inhimillistä.
Hautausmaalta ajettiin takaisin kotiin. Sanoin Sampolle kotona, että haluan tehdä kotitöitä ja elää tätä päivää kuin muutkin päivät. Illalla sitten poltetaan kynttilää, jonka Sampon sisko toi Josefiinan muistotilaisuuteen, päätettiin yhdessä silloin, että tämä kynttilä palaa ainoastaan Josefiinan syntymäpäivänä.








Sydämessä on iso aukko, minkä haluaisin täyttää. En tiedä täyttyykö se koskaan.

Kiitos kaikille ketkä ovat tukeneet meidän perhettä ja seisseet vierellä. Aika parantaa haavat, mutta tässä asiassa tuntuu että nämä haavat pysyy. Tärkeintä on että läheiset ymmärtää, että tällainen asia vaikuttaa kaikkeen, eikä tällaisesta niin vaan pääse yli. Elämä jatkuu silti. Jospa joku päivä minäkin löydän sen saman rauhan itseeni mikä minulla oli ennen Josefiinan syntymää.






Janita

sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Kasvohoidossa

* Yhteistyössä Elegie, Sky-kosmetologi Anu
Tulliportinkatu 9, Kuopio


Alkuun haluan sanoa, että nyt kun korona vaikuttaa kaikkien elämään jollain tavalla, varsinkin yrittäjien, niin haluan olla tukemassa pienyrittäjiä. Jos sinäkin haluat, että palveluita säilyy ennallaan niin ostamalla esimerkiksi lahjakortin, autat yrittäjää tämän kaiken keskellä eteenpäin.

Hoidan kasvojani kotona säännöllisesti. Teen kerran viikossa hellävaraisen kuorinnan pintakuivan ihon takia, käytän kosteuttavia tuotteita ja hyvät ihon puhdistustuotteet olenkin löytänyt itselleni.
Olen käynyt kasvohoidossa viimeksi teini-ikäisenä, ja senkin kasvohoidon voitin arvonnassa. Olisi kyllä syytä ehdottomasti hoitaa kasvojen ihoa ammattilaisen käsissä useammin kuin kerran 10 vuodessa.
Anun luona käyn säännöllisesti sokeroinnissa ja nyt yhdessä päätimme toteuttaa yhteistyön kasvohoidon merkeissä. Anu on siis jo tuttu ammattilainen minulle, joten yhteistyön toteuttaminen oli luontevaa.

Anulla on kattava palvelu erilaisia hoitoja joihin pääset tutustumaan tästä linkistä.


Anu lähti toteuttamaan minulle Glow-kasvohoitoa, missä kasvojen, kaulan ja dekolteen alueen ihoa hemmotellaan aina jokaiselle asiakkaalle räätälöidyllä tavalla. Tämän asian halusin ehdottomasti tuoda esille, sillä minusta räätälöinti on parasta asiakaspalvelua, mitä voit saada. Hoidot toteutetaan sinua varten, sinun ihoa palvellen, eikä samalla kaavalla kaikille.






Glow-kasvohoidossa on paljon erilaisia vaiheita, ja tosiaan jokainen hoito räätälöidään asiakkaalle sopivaksi. Kerron tässä postauksessa vaiheittain, millainen hoito minulle tehtiin:

1. Tehdään alkupuhdistus ja samaan aikaan höyrytys (laite, joka puhaltaa lämmintä höyryä kasvoille) on jo päällä. Anu kertoi, että moni kosmetologi laittaa höyrytyksen vasta myöhemmässä vaiheessa hoitoa päälle, mutta hän laittaa sen jo heti, sillä höyryn funktio on pehmentää ihoa, jotta ihon puhdistus on helpompaa.

2. Hyaluronihappogeelin levitys kasvoille. Hyaluronihappogeeli kosteuttaa tehokkaasti kasvoja, samaan aikaan tehdään värinäterapia (englanniksi Vibration therapy) joka liftaa, kiinteyttää ja tuntui kyllä todella hyvälle kasvoilla. Minusta se tuntui paremmalle kuin että kasvojani olisi hierottu käsin. Värinäterapia lieventää mm. turvotusta silmien ympärillä.

3. Maitohappokuorinta. Kuorii kuolleen ihosolukon pois ihon pinnalta jolloin muut tuotteet imeytyy paremmin iholle. Maitohappo tuo kuulautta ja kosteuttaa. Sopii herkällekkin iholle eikä vaadi palautumisaikaa, voi tehdä samana päivänä, jos olisi esim. iltamenoja.

4. Ultraäänipuhdistus. Ultraäänilaite puhdistaa ja kuorii ihoa. Tämäkin vaihe tuntui erittäin miellyttävältä, vaikka ensin jännitin hieman. :) (alapuolella kuva)






5. Tehtiin mekaanista puhdistamista. Eli puhdistettiin kasvoilta finnejä ja varsinkin minun kohdallani keskityttiin nenän puhdistamiseen, koska se on minulla ongelma alue, mihin kerääntyy mustapäitä.

6. Ihon desinfiointi.

7. Anu sekoitti minun ihotyypilleni sopivan kasvonaamion ja laitoimme happikuvun. Happikupu tehostaa naamion vaikutusta, tuo kuulautta, tappaa huonoja bakteereja ihon pinnalta. Perustuu happi-ionien negatiiviseen varaukseen.

8. Led-valoterapia. Minulla käytettiin punaista ja sinistä valoa combona. Niitä voi käyttää myös yksitellen/erikseen, riippuen mitä iho tarvitsee. Punainen valo boostaa kollageenituotantoa, häiventää juonteita, auttaa ihoa paranemaan. Sininen valo taas sopii epäpuhtaalle iholle/aknelle, koska se tappaa huonoja bakteereja iholta. Keltainen valo löytyy Anulta myös, joka on couperosaiholle ja punoittavalle iholle, tätä minulla ei käytetty.

9. Ihotyypin mukaiset loppuvoiteet. Minulla käytettiin Hyaluronihapposeerumia, silmänympärysvoidetta ja a-vitamiinivoidetta.


Lopputulos oli todella ihana. Pintakuivasta ihosta ei ollut enää tietoakaan, ihoni on pehmeä ja kosteutettu, nenän mustapäät olivat hävinneet ja ihoni oli todella kuulas ja hyvinvoivan näköinen.♥ En voi kun suositella kaikille tätä Glow-kasvohoitoa, aivan mahtava ja rentouttava + saat upean kuulaan ihon.♥
Tässä alapuolella olevassa kuvassa ei ole filtteriä, eikä minulla ole kasvoilla meikkiä, lukuunottamatta ripsiväriä. Kuvassa näkee selvästi miten kuulas iho on kasvoihoidon ansiosta! Kuva on otettu 1h kasvohoidon jälkeen. ♥
(Nenässä on lievää punoitusta vielä mekaanisen puhdistamisen jälkeen.)
Hoidossa on niin monta erilaista vaihetta ja hoidon aikana on käytetty hyviä ja laadukkaita laitteita, joten rahalle saa ehdottomasti vastinetta.






Tässä vielä muutamia Anun antamia vinkkejä kaikille ♥ :

- Suosittelen kaikkien tunnistamaan oman ihotyypin ja löytämään sen mukaiset hoitotuotteet. Ei kannata mennä trendien mukana taikka vaihtaa tuotteita, jos löytyy sopivat ihonhoitotuotteet. Se mikä käy kaverille, ei välttämättä käy sinulle. Mottoni on "less is more".

- Suosittelen lisäämään kaikille c-vitamiiniseerumin aamuisin kirkastamaan ihoa ja lisäksi aurinkosuoja 30-50spf ympärivuoden.

- Iltaisin retinoli (a-vitamiini) ja tarvittaessa kosteutus. Aamuin/illoin myös silmänympärysvoide.

- Parhaimmat anti-aging tuotteet ovat aurinkosuoja ja retinoli. Aurinkosuojaa tulisi käyttää aina, jopa sisällä, sillä uv valo tulee ikkunoiden läpi. Retinoli häiventää juonteita, tasoittaa ihon pintaa, auttaa pigmentaatiohäiriöissä ja ennaltaehkäisee myös juonteita, joten sen käyttö kannattaa aloittaa jo päälle 20-vuotiaana. Retinoli auttaa myös akneen.

- Kannattaa sijoittaa hyvään seerumiin, kosteusvoiteessa voi nipistää, jos on tiukka budjetti. Seerumi imeytyy syvimmälle ihoon ja on antioksidanttipitoinen, joten siksi hyvä seerumi kannattaa olla. Kosteusvoide ei imeydy ihan niin syvälle kuin seerumi.

- Kasvohoidoissa kannattaisi käydä kerran kuukaudessa, jos pystyy. Koska kaikki haluaa pysyä nuorena ja samalla saa ammattitason kuorinnan. Jos ei käy kasvohoidoissa, kotihoidon tulee olla hyvällä mallilla. Kotona kannattaa myös tehdä kasvohoitoja, eli kuorinta, naamio, seerumi ja kosteusvoide.

- Suosittelen kaikille Dr Dennis Grossin peel pads (happokuorintalaput) kerran tai kaksi viikossa. En pidä rakeisista kuorinnoista, ja vältän kaikkea turhaa mekaanista rasitusta iholle. Siksi suosin kemiallisia happolappuja. Näitä happolappuja voi ostaa Elegieltä.






Maininta muutamasta laitteesta mitä Anulta hoitolalta löytyy:
Ultraäänipuhdistus ja timanttihionta, radiofrekvenssi, elektroporaatio, Ditelle 900, erilaiset ultraäänihoidot silmän- ja huultenympäryksille, Mikrovirta eli lihasstimulaatio kasvoille ja myös vartalolle. Aktivoi lihaksia, joka estää vanhemmiten bulldogefektiä kasvoilla. happihoidot, led-valoterapia ja värinäterapia.

Anu käyttää hoitolasarjoina iS Clinical (USA), A-vitamiinisarja Environ (Etelä-Afrikka) ja kotimainen medikaalitason sarja BTB13, joka valmistetaan alusta loppuun saakka Suomessa.

Elegie löytyy instagramista @elegie_hiusjakauneuspalvelut ja Facebookista: Elegie Hius- ja kauneuspalvelut


PARAS OSUUS: Mun instagramissa @janitavanska arvonta, jossa voit voittaa 50€ lahjakortin Glow-kasvohoitoon (Glow1 tai Glow2 hoitoon) Anun tekemänä.
Äkkiä osallistumaan! ♥

Kaikille alennuskoodi: Koodilla janita10 saat -10% KAIKISTA Anun palveluista ja hoidoista. Koodi toimii 15.6.2020 mennessä tehdyistä palveluista. Muista kirjoittaa lisätiedot kohtaan koodi kun varaat palveluita. Alennuskoodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, eikä sitä voi käyttää lahjakortilla maksettaessa.







Janita

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Hullaannuin kasveihin

En olisi muutama kuukausi sitten uskonut kirjoittavani tällaista postausta, mutta tässä sitä ollaan.

Meille kotiutui uusi kasvi hiihtolomalla, joka ihan Jyväskylästä asti tuotiin. Jännittävää, eikö? :D Noh, antakaapas kun kerron hieman taustatietoja:

Minä en siis koskaan, ikinä ole ollut mikään multasormi. Olen kyllä pitänyt kasveista ja kukista aina, ihan pikkutytöstä saakka, mutta en minä osaa hoitaa mitään kasveja. Kaikki kasvit kuolee minun käsittelyssä. Yritän kyllä aina kaikkeni, mutta jostain syystä en vain osaa. Ihme ja kumma, meillä on pysynyt hengissä eräs pikku palmu, minkä sain syntymäpäivälahjaksi pikkuveljeltäni vuosi sitten! Ohhoh. Piti ihan miettiä tätä kirjoittaessani, että onko se oikeasti ollut meillä jo vuoden (ja hengissä) :D...

Viikko ennen hiihtolomaa mulle iski kuin salama kirkkaalta taivaalta pakkohimo saada peikonlehti. Peikonlehti on kasvina todella kaunis ja helppohoitoinen, joten miksipäs ei?








Rupesin selailemaan netistä vähän jo valmiiksi infoa peikonlehden hoidosta, jotta sitten kun se aika tulee, että sellainen meille kotiutuu, niin tiedän edes mihin olen ryhtymässä. Aika moni juttu oli mulle ihan hepreaa, mutta useiden tuntien lukemisen ansiosta pikkuhiljaa uudet termit ja kasvin hoito-ohjeet rupesivat tarttumaan muistiin. Hiihtolomaa kerettiin ennen koronan saapumista viettää Jyväskylässä, ja juuri ennen kuin olimme poistumassa kaupungista, kävimme Jyskän varastomyymälässä. (Tää on muuten sellainen paikka missä käyn lähes joka kerta kun olen Jyväskylän suunnilla, samoin Pandan suklaatehdas). Sielläpä sitten kuin kohtalon saattelemana eteeni osui peikonlehti, mikä oli ihanasti kasvatettu pystysuuntaisesti ja oli sopivan siro. Enempää ajattelematta, kaunis kasvi olikin jo minun ostoskorissa, uuden ruukun kera. ♥

Nyt peikonlehti on asustellut meillä kuukauden verran, ja olen ihan myyty. Peikonlehti on todella helppo hoitaa (kop kop) ja ainakin nyt ollaan saatu jo Adalmiinan kanssa vaihdettua uudelle kasville mullat. Ja osasimpas ostaa myös kasviravinnetta, mutta en tiedä oliko fiksua valita Rainbow-merkkistä, pitäisikö kuitenkin ostaa jonkin muun valmistajan ravinnetta? Jos siellä on fiksumpia niin kommentoikaa ihmeessä ja kertokaa kaikki vinkit muutenkin kasvien hoitoon liittyen! ♥








Tämä minun kasveihin hullaantuminen ei jäänyt tähän. Sillä samana päivänä kun saavuimme hiihtoloma reissulta kotiin, istutimme Adalmiinan kanssa sitruunan siemeniä, mistä kyllä kirjoitan ihan oman postauksen! :)
Lisäksi haluaisin nyt ostaa vielä toisen peikonlehden, missä olisi lehdissä niitä reikiä/aukkoja mitä ne nyt onkaan :D... Silkkimaija olisi myös tosi kaunis kasvi, joskin Sampo tahtoisi Täplämaijan... Olisi kyllä vaikka mitä muitakin ihania kasveja mitä haluaisin, mutta pikkasen pitää miettiä minne kaikki haluamani kasvit mahtuvat, kun en tahdo kodista tehdä kuitenkaan mitään viidakkoa. Katsotaan nyt alkuun miten pitkään tämä peikonlehti pysyy elossa... heh.
Mitkä on teidän lempikasveja? ♥






Janita